KENKÄTEHTAASTA VVO:N ASUNNOIKSI
Lisää talon historiasta ja Emil Aaltosesta:
Aaltosen Kenkätehdas Oy
TÄSSÄ RAKENNUKSESSA TOIMI VUOSINA
1913-1985
AALTOSEN KENKÄTEHDAS OY
EMIL AALTONEN 1869-1949
Aaltosen Tehtaat Oy:n pääkonttori toimi rakennuksessa
vuoteen 1985 asti. Yhtiöön kuuluivat Aaltosen kenkätehdas Oy,
Sarvis Oy, Oy Lokomo Ab, Viialan nahkatehdas Oy, Korkeakosken kenkätehdas Oy,
Attilan kenkätehdas Oy, KenkätehdasOy
Solena ja Teknika Ab s.
(teksti talon muistolaatasta Emil Aaltoselle)
Aaltosen kenkätehdas. Kuva: Aaltosen Kenkätehdas O.Y., Muutamia piirteitä
50-vuotistaipaleelta, Otava, Helsinki, 1939.
Historia - lyhyt oppimäärä
TAMPEREEN KENKÄTEHDAS
Vuonna 1910 Aaltonen osti kasvavan tuotannon tarpeisiin koko viereisen korttelin
Tammelan torin laidasta ja siirsi tehtaansa sinne entisen tapettitehtaan
tiloihin. Vuosina 1913-28 rakennettiin koko korttelin kattava kaunis
tehdasrakennus arkkitehti Lambert Petterssonin suunnitelmien mukaan.
AALTOSEN KENKÄTEHDAS O.Y.
Tampereen Kenkätehtaan yritysmuoto muutettiin vuonna 1917 osakeyhtiöksi ja
toiminimeksi tuli Aaltosen Kenkätehdas O.Y. Tosiasiallinen omistus jäi
edelleenkin Emil Aaltoselle. Yritys oli kasvanut suuryritykseksi, jonka
työntekijät muodostivat kolmanneksen koko maan kenkäteollisuuden työläisistä.
Aaltosen Kenkätehdas O.Y:n sosiaalisen toiminnan päämuoto oli asunnon saannin
helpottaminen tehtaan työntekijöille. Yhtiö rakennutti mm. suuret asuintalot
Pikilinnan (1924), Sorsapuiston (1937) ja Akonlinnan (1941). Halpakorkoisilla
lainoilla yhtiö tuki työntekijöiden omakotirakentamista.
Aaltosen Kenkätehtaan väkeä vuonna 1939.
Lähde: Emil Aaltosen museo - Pyynikki
Kenkätehtaasta VVO:n asunnoiksi:
UUTTA VANHAN HENGESSÄ
Aaltosen kenkätehtaan saneeraaminen asunnoiksi poikkesi täysin normaalista
uustuotantoprojektista.
Rakennuksen julkisivut säilytettiin entisessä muodossaan. Sisäosat sen sijaan
rakennettiin täysin uudelleen lukuunottamatta suojeltua perinnetoimistoa.
Toteutuksessa pyrittiin säilyttämään talon vanha henki.
Kohteen suunnitteluun omat vaatimuksensa toivat mm. rakennuksen valtavan isot
ikkunat. Isojen ikkunoiden ansiosta asunnot ovat hyvin valoisia, jota on voitu
käyttää hyödyksi ennen kaikkea parvellisissa huoneistoissa.
Rakennuksessa on hyvin hieno pilari-palkkirakenne, jota on jätetty asuntoihin
näkyviin mahdollisuuksien mukaan. Poikkeava huonekorkeus tekee 2. - 4. kerroksen
asuntojen olohuoneista avaran salimaisia.
Osassa huoneistossa on huoneistokohtainen sauna. Saunalllisia huoneistoja on 49
kpl.
Kaikkien huoneistojen pesutilat ovat nykyaikaisen laadukkaita.
Talossa on yritetty ottamaan liikuntaesteiset mahdollisimman hyvin huomioon, niin
ettei portaita tarvitsisi käyttää.
Talossa on asuntoja 141 kpl sekä toimisto- ja liiketilaa 1860 neliömetriä.
Huoneistotyyppit ovat: 1h+k, 2h+k, 3h+k ja 4h+k. Autohallipaikkoja on 65 kpl.
Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon
1.1.1999.
Lähde: VVO:n julkaisu: "Kenkätehtaasta VVO:n asunnoiksi"